Kirje kotiin 8/14-15 Kevättä rinnassa 31.3.2015
Wu Huu!
Niin mahtavasti alkoi tämä kevään ensimmäinen kuukausi kuin vain alkaa voi. Saimme yhteenvedon valtakunnallisesta aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevasta kyselystä, joka oli suunnattu huoltajille. Seurannan tuloksena olemme jälleen valtakunnan huipulla :) Kouluarvosanoin annettu palaute tyytyväisyydestä apip-toimintaan osoitti selkeästi, että olemme kerrassaan parhaita. Valtakunnan keskivarosana oli 8,46, kun taas Ruskon apip-toiminta sai arvosanaksi 9,19. WAUTSI WAU! Kiitos teille kaikille kyselyyn vastanneille ja kiitokset hyvistä arvosanoista. Tästä sitten vaan jatkamme eteenpäin aina vain parempaa kohti. Voimme kaikki olla ylpeitä miten hienosti täällä asiat ovat. Toivotaan, että päättäjätkin vihdoin huomaavat erinomaisuutemme ja saamme enemmän resursseja sekä arvostusta.
Viikko 11 antoi jo selviä kevään merkkejä ja Laura askarteli lasten kanssa keväisiä ikkunalintuja. Ja taiteilivatpa mahtavat käsitulppaanit myös, joita tuossa ohikulkijat ovat ihan ääneen ihasteelleet.
Maahiset puolestaan taiteilivat haarukalla tulppaaniniitty maalaukset. Onpas nekin näyttäviä ilmestyksiä.
Viikko 12 sujui arkisen aherruksen parissa. Lindenin perhe lahjoitti iltsulaisten iloksi ylijäämälankoja. Näin tupsutehtailu ja sormivirkkkuut eivät keskeytyneet. Suuri kiitos langoista!
Viikolla kolmetoista olikin sitten hieman haikeuttakin ilmassa. Palmusunnuntaita edeltävällä viikolla askarreltiin Tainan kanssa somaakin somempia tipusia ja pupusia. Näin saatiin pääsiäistunnelmaa Hiidenpataankin.
Torstaina Maahiset uhmasivat kylmää viimaa ja riensivät pääsiäisiloitteluun tuonne urheilukentälle ja Kuppikiven pikkuruiseen metsikköön. Ensin pelattiin leikkimielistä jalkkista, sitten jaettiin porukka 4 joukkueeseen ja pidettiin höyhen-viesti. Tuuli oli erinomaisena apuna ja hauskaa riitti. Lopulta päästimme höyhenet matkaan. Taina luki lapsille palmusunnuntain perinteestä tarinaa. Ja hups! sitten löydettiin kirje pääsiäiskukolta, jossa tämä kertoi munineensa pääsiäisyllätykset metsikköön. Jokainen löysi kivan pienen paketin ja poissaolijoillekin löytyi. Näin kaikki Maahislapset tulivat huomioiduiksi.
Niko oli perjantaina 27.3. viimeistä päivää iltsun ilona. Voi kun lapset olivat murheissaan. Niko on ollut kymmenen vuotta sitten ollut tämän Hiidenvainion koulun ensimmäisen ykkösluokan oppilas. Varmaan muistorikas opiskelujakso Nikolle tämä.
Ja kuukausi päättyi kylmään ja räntäsateeseen kesäaikaan siirtymisestä huolimatta. Varmaan luontokin protestoi tätä naurettavaa kellojen siirtelyä. Jonkun korkkiruuvi-insinöörin keksintö.
Mutta huhtikuu alkaa pääsiäisen vietolla ja se tietää aina hyvää. Kyllä se kevät ja aurinko sieltä vielä saapuu meitä lämmittämään.
Hiljaisella viikolla on aikaa rauhoittua perheen kanssa olemiseen ja vaikka haaveilemaan siitä aamuauringon tanssista.
HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ KAIKILLE!
Laura, Marjo, Pauliina ja Taina
