Ja niin joulu joutui

 Kirje kotiin 5/23-24                                                          Joulumielin 22.12.2023

On ollut villiä melskettä, helinää, helskettä. Upeassa pakkassäässä saimme ulkoilla pulkkaillen ja muuten ilakoiden. Lumella on kumma vaikutus. 

Sairastelubuumi verotti niin lapsi- kuin ohjaajakatrastakin. Yhteishengellä ja järjestelyillä saatiin homma pelittämään.

Ryhmissä puuhailtiin mukavia jouluisia juttuja. Joululaulut raikuivat ja rauhoituttiin kuuntelemaan joulutarinoita. Toki perinteisillä jouluaskarteluilla oli myös paikkansa.

Menninkäisten joulukuussa luotiin kauniit enkelit ja kierrätysmateriaaleista askarreltiin pikkuruiset kuuset.

Lumihiutaleet somistivat Kätyreiden ikkunaa samoin kuin itsenäisyyspäiväkynttilät. 

Veikeät tonttu-ukot hyppelivät taas tänne päin ja taas tuonne päin Kätyreiden kolossa. 

Lisäksi Kätyrit tekivät yhdessä Sudenkorentojen kanssa joulukylää.

Sudenkorennot ja Kätyrit viettivät mukavan yhteisen jouluhetken herkutellen, leikkien ja elokuvaa katsellen. 

Sarin vilkas Meritähtijoukko loihti monen laista. Noista pikku kätösistä syntyi esimerkiksi  itsenäisyyspäivän kunniaksi kynttilät ja söpöäkin söpöimmät Petteri Punakuonot

Tontut kurkkivat Leppäkerttujen ikkunoiden takaa.

Tammenterhoilla ja Leppäkertuilla oli vielä viimeisellä viikolla yhteinen joulujuhla. Tammikuussa sitten he kokoontuvatkin yhteisessä tilassa iltsun toiminnan ajan. 

Myös Pikkupöllöillä oli oma herkkuhetkensä Joulupukki ja noitarumpu-elokuvan parissa.

Meritähdet, Tammenterhot ja Pikkupöllöt tekivät jälleen muuttosiivousta, sillä pääsemme tammikuussa taas saman katon alle tänne Hiidenvainiolle. Pienin järjestelyin ja neuvotteluin, mutta päästään kuitenkin. 

Hiidenpata ja sen ihmiset toivovat kaikille runsaasti yhteistä aikaa perheiden kesken ilman äly- ym. laitteita. Vain sitä aitoa läsnäoloa ja rakkauden jakamista. Sitä me tarvitsemme tässä melskeisessä maailmassa. Ei unohdeta toinen toisiamme edes kiireen keskellä vaan luodaan välittämistä ja turvaa lähimmäisille. 

HYVÄÄ JOULUA!

Anastasia, Johanna, Kia, Kirsi, Marjo, Mimmi, Pauliina, Pia, Roosa, Sanna, Sari ja Taina

Marraskuista menoa

 Kirje kotiin 4/23-24                                                               Joulutunnelmaa haikaillessa 30.11.2023

Marraskuun alkuun saatiin vettä, räntää, lunta ja aurinkoa. Sitähän se marraskuu on, ei tiedä millä meitä ihmisiä miellyttäisi, kun me niin sorsitaan marraskuuta tylsimmäksi kuukaudeksi.

Jennin urakka laiskiaisten kanssa päättyi ja Anastasia saapui takaisin.

Syyshämärissä Taikametsään hiipi hurjia öttiäisiä.

Ryhmissä puuhailtiin ahkerasti pääasiassa isänpäivämuistamisten merkeissä. 

Menninkäisten isät ovat POP, siksi he saivat lahjaksi popcornit hienoon purkkiin pakattuna sekä poppaloora-autokortin.

Lisäksi menninkäiset ryhtyivät valmistautumaan joulun aikaan ja koristelivat vahakynillä hienot adventtikynttilät. Persoonallisempia kynttilöistä saa hakea.

Kätyreiden isille valmistui tyylikkäät solmiot. Ja he viettävät laatuaikaa isän kainalossa, eikä muut häiritse.

Suoraan maaliin meni Sudenkorentojen isänpäivälahja. Heidän isukkinsa saivat avaimenperän ja liikunnallisen liikuttavan kortin.

Vekkulit mutteriukkelit päätyivät Laiskiaisten isille niin ikään avaimenperiksi. Tämä avaimenperä ainakin löytyy takintaskusta eikä tuuli vie. 

Oi, mitä isät saivatkaan meritähtien valmistamana. Oli parkkikiekkoa ja ovimerkkiä.

Lisäksi Meritähdet olivat jo pikkujoulutunnelmissa ja odottelivat tonttuja kurkkimaan ikkunoiden taakse. Sieltä ne tuntureilta porotokat kohta kirmaavat tänne etelänkin suuntaan ahkiot lahjoja pullollaan. Kiitokseksi saavat kauniit joulutähdet.

Hämäräinen marraskuu selvästi inspiroi Leppäkerttuja. Siellä puuhasteltiin, jos jonkin näköistä. Taidokkaiden tekijöiden tuotoksia olivat nappiavaimenperät isille, suolalyhty ja ikkunakynttilä itsenäisyyspäiväksi sekä makoisat kaakaokupit.

Marraskuun viimeisinä päivinä, viikolla 48 oli Hiidenpadan perinteinen tonttuviikko. Ohjelmassa oli piparin koristelua, tonttumaista liikuntaa, joulukorttien valmistusta, joululaululevyraatia sekä jouluaskartelua. Tonttupajapassi leimattiin, kun oli pisteessä käynyt. Valitettavasti kaikki eivät ehtineet jokaisessa pisteessä käymään kerhojen ja poissaolojen vuoksi. 
Pauliinan vetämässä levyraadissa oli perinteiset joululaulut suosikkeja: Tonttujen joulu yö sekä Joulupukki matkaan jo käy olivat ehdottomia ykkösiä.
Mimmi ja Anastasia opastivat lapsia piparin koristelussa, Sari, Marjo, Jenni  ja Reija, kukin vuorollaan liikuttivat lapsia tontturadalla liikuntasalissa sekä Kirsin ja Sanna johdolla joulukorttipisteessä urakoitiin yksinäisille vanhuksille joulukortteja.
Johanna, Reija ja Taina askartelivat lasten kanssa lumihiutaleita, lumilyhtyjä sekä tonttuja.
Lapset pitiviät kovasti ja saatiinkin perjantaina suoraa palautetta, että eikö voitaisi vielä jatkaa. Toki tiedämme, ettei tällainen kierto kaikkien mieleen ole, mutta suurin osa nautti. Se on pääasia. 

Ja sitten alkoikin todellinen joulun odotus.

Muistetaan olla ihmisiksi!

Anastasia, Johanna, Kia, Kirsi, Marjo, Mimmi, Pauliina, Pia, Roosa, Sanna, Sari ja Taina

Lokakuun loistoa

 Kirje kotiin 3/23-24                                                          Luonnon värejä ihmetellessä 31.10.2023

Lokakuu oli oikeinkin lempeän syksyinen.

Menninkäiset keskittyivät lokakuun alun siileihin. Haettiin metsästä ja pihalta oksia, lehtiä ym. pesän rakennustarpeiksi. Sitten ryhdyttiin nikkaroimaan. Ensin maalattiin laudan pala ja sitten naputeltiin siilin piikeiksi nauloja. Naulaaminen on kyllä lapsille niin mieleistä puuhaa. Eikä edes sormia tärvätty vasaroilla. Mitä nyt Taina sai pari iskua. Mitäs pisti sormet vasaran alle. 😅

Ryhmässä myös keskusteltiin siileistä ja luettiin Lea Pennasen kirjaa. Surullisen harvassa taitaa siilit nykypäivänä olla, sillä monikaan menninkäinen ei ollut siiliä nähnyt luonnossa.

Kansallisena korvapuustipäivänä 4.10. leivottiin menninkäisten kolossa luonnollisesti korvapuustit. Poissaolijat saivat myös pullat. Luonnollisesti 10.10. Menninkäiset selailivat ja ihmettelivät Aleksis Kiven 7 veljestä teosta. Mikäs se semmoinen kansalliskirjailija on?

Iltapäivätoimintakin osallistui muutaman ryhmän voimin koulun MOK-viikon masinoimaan ikkunataidenäyttelyyn. Näyttelyaika oli 11.-22.10. Tuona aikana sai ruskolaiset käydä ihastelemassa lasten töitä Kirkonkylän ja Hiidenvainion koulujen ikkunoiden takana.

Laiskiaiset tekivät koulun pihalle suuren sydämen jaloittelemalla.

Kätyreissä syntyi syysloman ikkunataidenäyttelyyn viidakko ja käytävälle värityskuvina
Jack O´Lantern-hahmoja.

Meritähdet riemastuivat Sarin lomalta paluusta ja sen kunniaksi valmistui vekkulit sammakot. 

Leppäkerttujen lokakuu vierähti teemaviikon askartelun parissa, jota tehtiin usean viikon aikana hieman kerrallaan. Töistä tuli super hienoja ja lapsien antama palaute oli positiivista. 

Ainoa askartelu, mitä teeman lisäksi teimme oli halloweeniin liittyen roikkuva lepakko. 

Muutoin ryhmässä on leikitty, luettu kirjaa, värityskuvia kuluu ahkerasti.

Syysloman jälkeen, intoa täynnä oli Hiidenpadan syyslukukauden teemaviikon vuoro. Tänä vuonna teemana oli merenalainen elämä.

Menninkäisissä aiheena oli Mariaanien hauta,

Sudenkorennot perehtyivät kultakaloihin ja akvaarioihin,

Taikametsässä lumouduttiin simpukoista ja helmistä,

Pikkupöllöt esittelivät suomalaisia kaloja

, Tammenterhot olivat löytäneet merenpohjassa olevia aarrearkkuja

Laiskiaiset uskaltautuivat haiden maailmaan

Meritähdet tutustuttivat meidät meduusoihin 
mustekaloihin ja tietenkin meritähtiin, 

Leppäkertut perehdyttivät meidät koralleihin sekä riuttoihin 

ja leopardihai sai Kätyrit perehtymään lajiinsa ja jakamaan meille tietonsa. 

Teemaviikon viimeisenä päivänä kaikki ryhmät kiersivät katsomassa muiden näyttelyitä.

Lokakuun viimeiset päivät rauhoituttiin valmistautumaan marraskuuhun ja ihmeteltiin maahan satanutta "lunta". 

Lämmitellään toisiamme!

Anastasia, Jenni, Johanna, Kirsi, Marjo, Mimmi, Pauliina, Pia, Roosa, Sanna, Sari ja Taina

Se on syksy nyt

 Kirje kotiin 2/23-24                                                     Hitaasti etenevää syksyä ihmetellessä 29.9.2023

Ensimmäisen syyskuun kokonaisen viikon aloitimme ryhmäjaolla. Ryhmäjaossa oli omat haasteensa, mutta mahdollisimman tasaväkisiksi pyrimme ryhmät saamaan. Kaikissa yhdeksässä ryhmässä on yli kymmenen lasta. 
Ryhmät ovat:
 - Kätyrit (Kirsi Virtanen), jotka kokoontuvat Hiidenpadan elintasosiivessä eli varsinaisen Hiidenpadan jälkeen oleva pieni tila.
- Sudenkorennot (Sanna Satto) ja he kokoontuvat Hiidenpadassa.
- Pikkupöllöt (Pauliina Anttila) asustelevat toiminnan ajan koulun entisessä KuMU-luokassa, nykyisessä 2. A-luokassa.
- Menninkäiset (Taina Hartman) ja heidän kolonsa löytyy opettajanhuoneen luota entisestä neuvottelutilasta.
- Taikametsä (Marjo Suonpää) sijaitsee koulun pienryhmätilassa, suunnilleen noin puolessa välissä koulun käytävää.
- Meritähdet (Sari Sundvall) viettävät toimintatuntinsa etsivätoimistossa eli erityisopettajan luokassa.
- Leppäkertut (Johanna Satela) viihtyvät C-luokassa.
- Tammenterhot (Mimmi Kaulo) ovat toiminnan ajan 2.D-luokassa.
- Laiskiaiset (Jenni Toivonen /Anastasia Lähdesmäki) laiskottelevat vanhassa talkkarin asunnossa eli Kirkonkylän koulun päädyssä olevassa E-luokassa.

Mukavasti lähti ryhmäytyminen käyntiin.
Menninkäisissä ryhdyttiin heti sadonkorjuu puuhiin. Siellä askarreltiin säilykepurkkitaulut ja maisteltiin erilaisia juureksia.

Turvakävely oli Menninkäisillä vuorossa heti ryhmän ensimmäisenä yhteisenä perjantaina. Turvakävelyssä käytiin  läpi niin koulun kuin iltsunkin järjestyssäännöt, tutustuttiin koulumme hätäpoistumisteihin sekä mistä löytyy pelastusvälineitä. Koulun ympäristössä käytiin läpi turvalliset tienylityskohdat ja tutkailtiin liikennemerkkejä. Myös iltsun ulkorajat käytiin vielä läpi, vaikka ne olivat jo elokuun aikanakin selvitetty.
Syksyiset puut askarreltiin koristamaan käytävää loppukuusta.

Syyskuun tarinatuokio lukemisena oli Sillä sipuli-kirja, kun kerran sadonkorjuuhengessä oltiin. Kirjasta löytyi tarinoiden lisäksi paljon hyödyllistä tietoa.

Taikametsän seinään ilmestyi komea sateenvarjo tulvillaan syksyisiä lehtiä. 

Metsänväkeä syntyi maasta löytyneistä  kepeistä ja villalangasta.

Taikametsän väki myös ulkoili ja leikki niin ulkona kuin ryhmätilassaankin sulassa sovussa. 

Syyskuun ensimmäisellä viikolla Pikkupöllöissä tutustuttiin toisiinsa  ja iltsun käytäntöihin sekä piirrettiin omakuvia.
Askartelivat Pikkupöllötkin. Esimerkiksi omenoita. Näitä omenoita olivatkin madot ehtineet ensin syömään. 

Pikkupöllöt ennustavat sateista syksyä. Ainakin niin päätellään askartelemistaan sadepilvistä. 

Osuipa syyskuulle myös ensimmäinen salihetki erilaisten leikkien parissa. Turvakävelykin tuli suoritettua.

Leppäkertuissa askarreltiin luonnollisesti leppäkerttuja. Ja niiden herkuiksi punottiin porkkanoita.

Iloista ja monenmoista leikkiä oli myös. Esimerkiksi junarataleikit ja värityskuvat ovat suuressa suosiossa. Leppäkerttujen porukka osaa myös rentoutua. Leppäkertut nauttivat, kun ohjaajansa lukee satukirjaa heille ja he  loikoilevat samalla tyynyillä.

Ja koska Leppäkerttujen Johanna on innokas sienestäjä, tehtiinpä siellä myös sieniaskartelu.

Sarin iloiset Meritähdet askartelivat ensi töikseen nimikoidut lautat. Lokoisaa meritähtikelluntaa heille. 

 

Meritähdetkin tutustuivat Hiidenpadan järjestyssääntöihin ja käytänteisiin sekä suorittivat turvakävelyn. Lisäksi Meritähdissä oltiin myös syyssateita odottelevissa tunnelmissa. He askartelivat veikeät sadeukkelit lätäköihin hyppimään.

Siilien tuhinaa kuului Tammenterhojen ryhmästä. Niin suloiset siilit ilahduttivat ohikulkijoita. 

Mimmi johdatti Tammenterho-joukkionsa turvakävelylle ja kertailivat miten saadaan kaikille turvallinen iltsu.
Liikuntasalissa riitti riemua myös. 

Syyskuun lopussa Tammenterhot tunnelmoivat kynttilöillä.

Laiskiaiset häärivät omassa kolossaan. Heidän vakiosalipäivänsä oli torstai. Siellä liikuttiin monin eri tavoin, niin että hikeä oikein pukkasi.

Melkoisia herkkusuita nuo Laiskiaiset. He  leipoivat donitseja. Kukin sai koristella omat leipomuksensa. 

Maalatut kimaltavat kivet valmistuivat myös Laiskiaisten kätösistä yhtä näppärästi kuin donitsitkin.

Kissat maukuivat Sudenkorennoissa oikein komeasti. Veikeä rivi viekkaita kissoja ilostuttivat näitä katteja katsellessa. 

Kissojen kaveriksi tuli tietenkin juustohirmut hiiret. 

Legot ja nukkeleikit ovat Sudenkorentojen suosiossa. Sudenkorennot kuuntelevat joka päivä ennen välipalalle lähtöä Sannan lukemaa tarinaa. Näin leikin huumasta päästään rauhoittumaan välipalaa varten.

Kas kummaa Kätyrit ovat taas meitä kyttäämässä. Heidän käsistään syntyi syksyisiä lehtiä ja pienoisia siilin poikasia valmiina talviunille. Kätyrit ovat myös innokasta värittäjä porukkaa ja lautapelit ovat suuressa suosiossa.

Syyskuussa Kätyrit valmistivat luonnollisesti myös hyvinkin tarpeellisen jutun, nimittäin heijastimen. Ja aiheena mikäpäs muu kuin kätyri.

Kaikissa ryhmissä riitti menoa ja meininkiä.

Tästä on hyvä siirtyä lokakuun puolelle. Josko syksy silloin olisi jo enempi syksyisempi. 

Jenni, Roosa, Mimmi, Johanna, Sari, Marjo, Pia, Pauliina, Kia, Kirsi, Sanna ja Taina