Armas joulukuu

Kirje kotiin 5/2013-2014

Tip, tap, tip, tap.....                                                         Joululaulujen kaikuessa 20.12.2013


Joulukuun herätti selvästi lapsissa levottomuutta. Se on sitä joulun odotusta. Mikä, ainakin omasta mielestäni, on ehkä sitä ihaninta tai ainakin toiseksi ihaninta joulussa.
Rauno ei enää päässytkään poikien iloksi ja meidän avuksemme.
Joulukuun ensimmäisellä viikolla liikunnanohjaajaopiskelija Camilla opetti tanssista innostuneille tytöille muotitanssin, jonka he sitten esittivät meille itsenäisyyspäivän aattona. Oli siinä menoa ja meininkiä. Hyvä tytöt!

 Tänä vuonnakin teimme Hiidenpadan kalenteriksi adjektiivitarinan. Tarinan etenemistä jännitetään nyt sitten ihan viimeiseen koulupäivään asti.
Ensimmäisellä kalenteriavauskerralla saimme nauttia myös jalkapalloaiheisesta esityksestä. Iiro, Niklas, Roni ja Teemu esittivät miten Barcelona sai kulmapotkun. Taitaa pojat tykätä jalkapallosta :)
Toisella kalenteriavauskerralla Niklas, Roni ja Teemu intoutuivat esittämään nukketeatteriesityksen. Koira, karhu ja possu seikkailivat tässä vauhdikkaassa nukkenäytelmässä.

Maanantaina 9.12. oli Pelle Pelottomien ryhmäwautsin aika. He valitsivat palkkiokseen elokuvan herkuilla.
Koulun joulujuhlan vuoksi meillä ei ollut salia käytössä keskiviikkona eikä torstaina.
Kehiteltiin sitten monen näköistä muuta, että saatiin pidettyä pienet asiakkaamme aktiivisina ja tyytyväisinä.
Perjantaina 13.12., Lucian päivänä, piti olla  Norsujen ryhmäwautsin vuoro, mutta sähkökatkoksen vuoksi siirtyi heidän tuokionsa keskiviikkoon 18.12. .Sähkökatkos kyllä osoitti taas kuinka surkean riippuvaisiksi me ihmiset olemme itsemme sähköstä tehneet. Lapsilla tuntui kuitenkin olevan ihan mukavaa, vaikka ei sähköjä ollutkaan. Sähköt palasivat 13.10 oltuaan siis lähes 12 h poissa.
Samana sähköttömänä päivänä oli myös lelupäivä. Mutta eipä tullut Lucia-neito vierailulle iltsuumme tuomaan sitä valoa. Koulupäivän aikana oli kuulemma vilaus kauniista Luciasta nähty. Olkaamme kaikki pikku Lucioita ja loistakaamme  valoa toinen toisillemme.
Askartelussa Laura teki lasten kanssa aivan ihania hiiritonttuja. Hetken ne ehtivät koristaa Hiidenpadan jouluseinää.

Kuusi viikkoa työhömme syventymässä ollut Milla sai tämän jakson valmiiksi ja siirtyi 13.12. muutaman viikon paussille tekemään näyttösuunnitelmaansa. Sitten tullakseen viikoilla 3 ja 4 antamaan näyttönsä ja osoittamaan ammattitaitonsa.
Viimeisellä viikolla alkoi jo tuntua joulun läheisyys. Lapsissa huomasi selvää jännitystä.
Alkuviikko sujui tuttua rataa, mutta keskiviikko oli sitten Norsujen siirtynyt ryhmäwautsi herkkuineen ja elokuvineen.
Torstaina 19.12. Laura vietti ryhmänsä kanssa pikkujoulua.
Elias päätti uransa täällä Hiidenvainiolla ja siirtyy vuoden alussa armeijan harmaisiin. Onnea ja menstystä Eliakselle ja suuret kiitokset meiltä tästä ajasta.
Kiitokset myös Camillalle, joka innosti lapsia erinomaisin ottein liikunnan parissa ja vähän muuallakin.
Viikolla 50 laitettiin koteihin kyselyt tämän lukuvuoden viimeisen iltsupäivän läsnäolijoista. Kyllä meitä joululoman alkamisesta huolimatta oli paikalla ihan mukavan kokoinen parinkymmenen lapsen porukka. Mutta sen verran vähän kuitenkin, että pystyttiin päästämään ohjaajia hieman aikaisemmin tekemään kotiin jouluvalmisteluja.
Perjantaina olikin sitten aikas erilainen iltsupäivä, tosin meille aikuisille jo tutun kaavan mukaan sujuva.
Lapset pääsivät koulusta noin yhdeksän aikoihin. Siinä sitten hetken leikittiin Hiidenpadassa ja salissa Vähän ennen ruokailua oli pienen tontturadan vuoro. Laura valmisti pieniä jouluaiheisia toimintapisteitä, joissa lapset saivat ryhmissä käyttää älynystyröitään. Sitten menimme ryhmittäin pieneen lepohetkeen. Lepäämisen jälkeen menimme hetkeksi ulkoilemaan lähes elokuiseen säähän. Aurinko paistoi kauniisti, ruoho viheriöi ja lämpöasteita lie ollut lähes kymmenen. Ulkoilun jälkeen avattiin joulukalenterimme viimeinen luukku ja näin saimme jouluisen tarinamme valmiiksi. Sitten aloitimme Joulutarina-elokuvan katsomisen. Elokuvan päätyttyä olikin piene joulutietovisan paikka. Kiivaan kisan voitti Ainon ja Wilman joukkue huikaisevalla joulutietämyksellä peräti puolen pisteen erolla Teemuun. Roni jäi hopeasta puolipistettä. Ja vihdoin koitti välipalan aika. Välipalan jälkeen tutusti ulkoiltiin. Kotiin  lähdettiin iloisin joulumielin.
Pikku hiljaa alkoi Hiidenvainiokin hiljentyä joulun viettoon.

Oikein rauhaisaa joulun aikaa kaikille ja onnistumisen elämyksiä vuodelle 2014!

Iloisin yhteistyöterveisin,

Laura, Marjo, Elias, Camilla, Milla, Pauliina ja Taina

Marraskuun maininkeja

Kirje kotiin 4 / 2013-2014

Hoh, hou!                                                                                     Tonttuja tiiraillessa 29.11.2013

Taas ollaan aika lähellä joulua, mutta sitä ennen on vietetty varsin toimelias marraskuu.

Marraskuun ensimmäisellä viikolla teemanamme oli ruotsalaisuus. Ryhmissä kerrottiin lapsille miksi 6.11. liputetaan. Erään lapsen vastaus aikuisen esittämään kysymykseen, miksi Suomen lippu liehuu ruotsalaisuuden päivänä: "koska Suomi haluaa matkia Ruotsia" :) :) :) Varmasti totta. Ainahan suomalaiset yrittävät tehdä samat asiat kuin ruotsalaisetkin. Askartelussa Marjo valmisti joulumaisemaa Hiidenpadan takaseinälle.

Torstaina oli tassujen ryhmäwautsi. He katsoivat Urhea-elokuvaa ja herkuttelivat. Samalla Kati hyvästeli ryhmänsä.

Perjantaina vietettiin Nenäpäivän kunniaksi lelupäivää.

 Taina sai lasten kanssa edellisellä viikolla aloitetut peikot valmiiksi. Nyt täällä Hiidenpadassa kurkistelee toinen toistaan veikeämpi peikonpoika.

4.11. aloitti Turun Kristilliseltä opistolta koulunkäynninohjaajaopiskelija Milla Laine työssäoppimisjaksonsa. Milla häärii täällä Hiidenpadassa seuraavat kuusi viikkoa. Sitten taas alkuvuodesta hän tulee suorittamaan näyttötutkinnon parin viikon ajaksi.

Roni ja Aapo esittivät meille perjantaina 8.11. itse valmistamansa Angry Birds-nukketeatteriesityksen. Hienoa oma-aloitteisuutta ja kekseliäisyyttä. Harvoin saamme nauttia poikien esityksistä.

Kati jäi 8.11. äitiyslomalle. Häntä sijaistamaan tulee iltsun vanha (tosin nuori) konkari. Erkkosen Laura on ollut Hiidenvainiolla koulunkäynnin- ja iltapäivätoiminnanohjaajana kaksi vuotta, kunnes jäi äitiyslomalle. Hänen tilalleen tuolloin tuli Kati. Eli harrastamme kierrätystä :) Vaikka harmissamme saatamme Katin kasvattamaan perhettään niin iloitsemme, että saimme hyvän sijaisen.

Viikolla 46 teemana oli lasten oikeudet. Tästä johtuen iltsussa oli maanantaista torstaihin toiminnoissa lasten toivomaa ohjelmaa. Nyt saikin ehdottaa mitä ikinä haluaisi iltsussa tehdä. Mutta lapset ovat niin tykästyneitä iltsun toimintoihin, että ehdotuksissa oli aivan meidän tavallisia juttujamme. Ainoa ero oli vapaa nörtti eli että tietokoneilla saa pelata moviestraplanetia ja muita pelisivuilla olevia pelejä. Toki emme tuolloinkaan hyväksy väkivalta, sota ym. ei alakouluikäiselle sopivia pelejä.

Ja olihan keskiviikkona askartelun tilalla  leivontaa, mikä nyt ei sitä meidän ihan tavallisinta hommaa ole. Leivoimme suklaa- ja kinkkumuffineja. Leivontaan osallistuneet saivat viedä reseptit kotiinsa, jotta voivat tehdä näitä todella helppotekoisia muffineja kotonakin. Levyraadissa Cheek jatkoi voittokulkuaan. Levyraadin kappaleet olivat lasten toivomia.

Katti Kutvoset ansaitsivat viidennen ryhmäwautsinsa ja palkinnoksi valitsivat saman kaavna mukaisen toiminnan kuin Tassuillakin viikkoa aiemmin: Urhea-elokuva herkullisilla leffaeväillä höystettynä. Tämä kodikas tuokio pidettiin perjantaina 15.11.

Alkusyksyn mukana ollut opiskelija Rauno Marttila sai näyttönsä annettua ja siirtyi lähes kokonaan tuonne yläkoulun puolelle ja Merttelän koululle. Mutta saimme johtavalta rehtorilta luvan, että loppu vuoden torstaisin Rauno tulee toimintatunnin ajaksi tänne avuksi. Tämä siksi, että monet pojat ovat kokeneet tärkeäksi saada miespuolinen aikuinen touhuamaan heidän kanssaan etekin tuonne liikuntapuolelle. Olemme siis tästä apuvoimasta enemmän kuin kiitollisia.

Viikko 47 on jo toiveita herättävä.... pian alkaa todellinen joulun odotus. Enää kaksi viikkoa :)

Pelottaako? Olenko ollut tarpeeksi kiltisti? No yhtä kaikki teemamme tällä viikolla oli pelko. Lapsilla on todella paljon erilaisia pelkoja.  Osa peloista tuntuu aikuisesta vähän hassuiltakin, mutta lapselle ne voivat olla ihan lamaannuttaviakin pelkoja. Katti Kutvosten pelkoja ovat mm. joulupukin sylissä istuminen, kummisedän koira, serkun uninalle, että joutuu eroon perheestään, että eräs tietty lapsi tulee samaan joukkueeseen, lentokoneella lentäminen ja pahat unet.

Laura ja Pauliina johdattivat ryhmiensä lapset pelkojen kaapin äärelle. Lapset saivat tehdä peloistaan konkreettisesti mustasta paperista repimistyön, joka nimettiin kunkin pelon mukaan ja liimattiin kaappiin sisälle. Mahtava idea. Pikku Norsut ja Tassut nimesivät peloikseen rosvot, pimeän, synkän metsän, pahat unet jne.

Pauliina innosti lapsia maalaamaaan sadusta. Hienoja taideteoksia valmistuikin. Taidemaailman menestys on siis Suomessa taattu tulevaisuudessakin.

 

Laura järjesti lapsille mahdollisuuden rauhoittumiseen ja sadun kuunteluun. Kovin oli tyttövoittoista tämä rauhaa kaipaava pieni porukka. Mutta ah, niin viihtyisää.

 

Marraskuun viimeisellä viikolla meidän teemanamme piti olla Kirje joulupukille. No olihan se teemana, mutta tarkoitus oli, että olisimme tehneet toivelistaa, mitä leluja lapset haluaisivat iltsuun lisää. Nyt on käynyt kuitenkin niin, että Korvatunturin iltsurahasto on tyhjä joten emme sitten iltsulle mitään viitsineet toivoakaan, jottemme herätä turhia odotuksia. Melkein tätä osasi odottaa, mutta silti tuntuu kurjalta.

Siispä päädyimme auttamaan lapsia kirjoittamaan omaa joulupukinkirjettä. Huoltajat saavat sitten päättää lähetetäänkö  kyseinen kirje Korvatuntrille tai ei. Onpahan ainakin osalla lapsista kirje kirjoitettuna.

 

 

Askartelussa teimme kauniita, herkkiä rautalankaenkeleitä. Kuului laulu enkelten......

Perjantaina 29.11. oli tonttukoulu. Tarjolla oli joulupikkuleipien leivontaa, taitteluaskartelua, kasvomaalausta ja iloista puuhaa liikuntasalissa joulun odotuksen hengessä. Muutama lapsi hääri aputonttuna. Suuri kiitos Nannalle urakoinnista.  Iloinen hyörinä, pyörinä täytti Hiidenvainion.

Ihanaa adventtiaikaa kaikille!

Elias, Laura, Marjo, Milla, Pauliina, Rauno ja Taina

Syksy puolessa välissä

Kirje kotiin 3 / 2013-2014                                                             Myrskylyhdyn loisteessa 31.10.2013

Tjänare!

Niin se lokakuu saapui,että lompsis vaan. Kyllä aika rientää.
Varsinkin kun on paljon kivaa tekemistä :)

Lokakuun ensimmäinen viikko olikin HYVIN työn täyteinen, hyvässä mielessä.

Teemana oli lemmikit ja pidimme oikein teemaviikon eli ei ollut lainkaan normi toimintoja vaan tutkimme ja askartelimme lemmikkiaiheisia juttuja. Lähemmin tutustuimme koiraan, akvaariokalaan, kaniin ja häkkilintuihin. Hastetta toi internetistä tiedon hankinta, kun kaikki eivät vielä osaa lukea ja kirjoittaa, mutta aika tasapuolisesti saimme homman sujumaan.

Lisäksi perjantaina 4.10. oli kansallinen korvapuustipäivä. Siispä me Hiidenpatalaiset leivoimme kukin oman korvapuustimme vanhan perinteen mukaisesti. Se on tässä vuosien varrella tullut selväksi, että leipominen on lasten juttu. Kaikki ovat siitä aina niin innoissaan.

Ja ah, mikä tuoksu Hiidenvainion täytti kun pullamme kypsyivät tuolla keittiön uunissa.

Viikolla 41 oli teemana runo Aleksis Kiven innoittamana. Me kirjoitimme pipo-aiheiset runot ryhmittäin samalla kun jokainen ryhmä askarteli pipopään muistuttamaan, että nyt on jo syytä pukeutua lämpimästi. Lippis- ja T-paita-kelit ovat nyt auttamattomasti ohitse muutamaksi kuukaudeksi.

Tässä Katti Kutvosten pipo-runo:

Kutvosen pipo

Pipo on lämmin
ja onhan se pehmeäkin.

Sitä talvella käytän.
Ei tarvitse palella.

Turhaan sitä kesällä käyttää,
vaikka se tosi hyvältä näyttää.

Korvat lämpimäksi pipo pistää,
mieltä kummasti virkistää.

Tieto ja taito pääkopassa
on lämpimässä suojassa.

Ei tarvitse vanhempana katua,
kun pipon kanssa saa varttua.

 

Perjantaina 11.10. oli lelupäivä. Nyt aloitimme kampanjan, jolla yritämme saada kitkettyä pois kaikenlaisen riehumisen, kiusaamisen ja ruman käytöksen, joka EI kuulu pienen lapsen elämään. Seesteinen kouluvuoden alku on saanut syksyn edetessä ikäviä piirteitä, joten kaikki keinot otetaan nyt käyttöön. Ne lapset, joiden huoltajat eivät saa infoa lelupäivämäärästä, eivät saa osallistua lelupäivään, vaan harjoittelevat käytöstapoja aikuisen seurassa. Toivotaan, että tästä on apua.

Nyt saivat kaikki osallistua. Toivottavasti tämä jatkuu näin.

Syyslomaviikolla vietettiin lempipuuhaviikkoa.Maanantaina oli normitoiminnat ja äänestimme tiistain ja keskiviikon toiminnoista. Äänestyksen tuloksena tiistain ohjelmistoon kuului kaupunkisota, oravan askartelu, Pikku Kakkosen nettisivuilla pelailu, bingo sekä barbie- ja autoleikit.

Keskiviikkona  pelattiin Papunetissä, askarreltiin pyrstötähti, leikittiin ja pidettiin levyraati. Purkkis jäi väliin, koska olikin liikuntakerho. Purkkis toteutetaan syysloman jälkeen.
Hyvällä fiiliksellä lähdettiin syyslomalle.

Viikolla 43 iloittiin jälleen nalleista. Tämän ihanan pehmoisen lohtuystävän oikein kansainvälistä merkkipäivää vietetään 27.10. Jo 111 vuotta olemme saaneet nauttia tästä mahtavasta keksinnöstä.

Kävimme myös purkamassa kirjaston ikkunasta näyttelyn. Toivottavasti kaikki ehtivät käydä ihailemassa lastensa töitä.  Pauliina askarteli lasten kanssa muistipelin.

Viikolla 44 oli opiskelijamme Raunon näyttökokeet. Rauno suoritti näytössään liikunnan  sekä askartelun ohjaamisen. Askartelussa valmistui hienot avainnaulakot.

Normaalin päiväjärjestyksen mukaisessa toiminnassa askartelussa Taina aloitti tekemään  lasten kanssa peikkoja. Koska tähän oli vain yksi päivä aikaa, niin peikot viimeistellään vasta marraskuun puolella :(
 

Lapsille kerrottiin pyhäin päivästä ja muistutettiin amerikan serkun eli Halloweenin olevan aivan eri juttu.  Halloweenia vietetään pyhäin päivän aattona eli vanhan kalenterin mukaan 31.10. (nykyään lokakuun viimeisenä viikonloppuna ) kun taas pyhäin päivää vietettiin 1.11. (nykyään 30.10-6.11. osuvana lauantaina) Meidän pyhäin päivämme on rauhallinen läheisiä poisnukkuneita kunnioittava pyhä päivä, kun taas Halloween on riehakas ei niinkään kristillisiä arvoja ja vainajia kunnioittava juhla. Muinainen suomalainen vastine Halloweenille on kekrijuhla. Tosin meidän suomalaisten versiossa ei aaveilla eikä muilla pelottavilla mässäilty vaan juhlittiin sadonkorjuuta yms. Oli lähinnä piikojen ja renkien juhla.

 

Viettäkäämme siis kukin tavallamme pyhäin päivää, mutta pääasiahan kuitenkin, että vietetään sitä yhdessä perheen kanssa. Näinä hämärinä iltoina ne yhteiset rauhalliset hetket ovat parhaita voiman antajia pimeän ajan läpi luovimiseen.

 

Sytytetään kynttilä ja rauhoitutaan!

 

 

Elias, Kati, Marjo, Pauliina, Rauno ja Taina

 

 

Lempipuuhia ennen syyslomaa!

Ennen syyslomaa vietimme Hiidenpadassa päiviä teemalla lempipuuhat. Lapset saivat äänestää mitä iltsun normaaleista toiminnoista haluaisivat tehdä. Oli liikuntaa, askartelua, bingoa, levyraatia, ja ihan vaan leikkimistä.. Levyraadissa näkyi tämän hetken suosikki, kun lapset saivat ehdottaa kukin oman kappaleensa. Robin sai jo väistyä ja Cheek on nähtävästi tullut tilalle. :)

Syys saapui, vai saapuiko?

Kirjekotiin 2 / 13-14                                                                        Hämärtyvässä illassa 30.9.2013

 

 

Ihanat lämpimät, todellakin kesäiset ilmat hellivät ja hyväilivät kaikkia aistejamme. Saatiin nauttia syysauringon säteistä oikein mielin määrin ja kappas vaan, nämä syyssäteetkin ovat kesäisen lämpimiä.

Syyskuun ensimmäisen viikon teemailimme lempikirjojen parissa. Lapset ja ohjaajtkin saivat tuoda omia lempikirjojaan. Toiset uskaltautuivat kertomaankin hieman omista kirjoistaan, toisille riitti, että ohjaaja kertoi. Luimme muutamista kirjoista pätkiä. Risto Räppääjä ja Hetki lyö kirja jäi niin jännään  paikkaan ja muutenkin vaikutti mielenkiintoiselta, että Katti Kutvoset ja Pelle Pelottomat aikovat nyt etsiä kirjan, jotta voimme jatkaa kirjan loppuun.

Tatu ja Patu sekä juuri nuo Risto Räppääjä kirjat taitavat olla lasten keskuudessa suosituimmat kirjat. Paljon saimme ihasteltavaksemme myös ihan tietokirjoja ja Aku tai Roope Ankka-kirjojakin. Kirjojen lukeminen kyllä kannattaa ja voipa sitä kotonakin ihan perheen yhteisenä iltahetkenäkin lukea ääneen toisille hyvää kirjaa television katsomisen sijaan. Valikoimaa nykyään on kirjoissa ja laadukasta sellaista. Ei muuta kuin lukemaan.

Askartelussa valmistettiin Tainan komennossa iso määrä vihaisia lintuja ja muutama terhakka possukunkkukin valmistui. Tästä askartelusta innostui pojatkin.

 

Viikolla 37 oli teemana koulumatka. Osa lapsista innostui osallistumaan Valonian kaikille iltapäiväkerhoille suunnattuun Minun koulumatkani- kampanjaan. Osallistujat piirsivät jonkin mieleenpainuvan kuvan omasta koulumatkastaan. Osallistujia myös haastateltiin koulumatkaan liittyvistä asioista kuten vaarapaikoista ja mikä on mukavaa koulumatkassa. Kilpailuun osallistuvista töistä kootaan näyttely Turun Nuorten taide- ja toimintataloon Vimmaan kolemksi viikoksi lokakuussa 2013. Näyttely on avoinna yleisölle arkisin Vimman aukioloaikoina 7.-27.10.

Saapi katsoa napsahtaako jollekin meidän iltsulaiselle kilpailusta palkinto. Ainakin kaikki työt, jotka sinne lähetettiin ovat erinomaisia ja persoonallisia.

Kyseisen viikon askartelussa Marjo puuhasteli lasten kanssa ovimerkkejä.

Perjantai 13.9. oli tämän lukuvuoden ensimmäinen oman lelun päivä. Kovin oli äänekäs päivä. Vaikka en ole taikauskoinen, niin liekö ollut päivämäärällä jotain tekoa siihen lähes kaaokselta tuntuvaan päivään. Suurempia kommelluksia ei sattunut eli seuraava lelupäiväkin aikanaan voidaan mennä samoilla ehdoilla.

Viikon 38 teema oli metsä ja niin mentiin metsään.  Tuohon meidän somaan pikku metsään kylläkin, mutta se on kiva paikka. Siellä tutustuimme katajaan, kuuseen, mäntyyn ja sammaleisiin. Ja siinä ohessa hieman leikittiinkin. Kataja-pisteessä rohkeat uskaltautuivat maistamaan katajanmarjaa, joka oikeasti onkin katajan käpy. Kaikki pisteessä piipahtaneet saivat rastista muistoksi pienen katajamitalin. Ai ihanuutta mikä tuoksu.

Askartelussa Kati ja Rauno valmistivat innokkaiden NaSalaisten kanssa puusta avaruusraketteja. Hetken pidämme nämä hienoudet koristamassa iltsun luokkaa. Sitten ne saavat lentää sinne koteihin.

Tiistaina 17.9. oli koulun yleisurheilupäivä ja vietimme sitten perinteiseen tapaan iltsuajan lokoisasti elokuvaa katsellen.

 

Viikolla 39 teemana oli tuttuun syksyiseen tapaan suojelusenkeli. Vietettiinhän sunnuntaina 29.9. Mikkelinpäivää.  Marjon Pelle pelottomista ja Tainan Katti Kutvosista osallistui muutama innokas kuvataiteilija piirtämään pölypastilleilla suojelusenkelin kuvan. Voin sanoa, että näiden lasten äitien silmänurkkaan tirahtaa kyynel jos toinenkin, sillä sen verran koskettavia ja suloisia enkeleistämme tuli. Katsotaan, koska raskimme enkelit kotiin lennättää.

 Ne lapset, jotka eivät halunneet piirtää enkeliä keksivät Marjon avustuksella todella kauniin suojelusenkeli runon.

 

Suojelusenkeli

Suojelusenkeli on lasten ystävä,
hän suojelee heitä aina.
Hänellä on siivet,
niin kauniit,
niillä hän liihottelee,
valkoinen puku yllään.
Sädekehä valkoisilla hiuksillaan,
sirotellen kultatähtiä
taivaalta maahan.

Askartelussa Pauliina ja lapset tekivät soman siiliperheen. Veikeät siilit ovat esille Hiidenpadassa. Pauliinan edellisessä postauksessa on kuva näistä söpöliineistä.
Keskiviikkona Pauliina piti tämän lukuvuoden ensimmäsien levyraadin. Voittajaksi selviytyi Tuuli kappaleella Paljon onnea vaan. Kakkosena juhli Isaac Elliot ja kolmossijalle ylsi Smurffit.

 

Niinpä laitettiin syyskuu pakettiin. Ja tulihan se syksy ja viileät säät sieltä, mutta aurinko hellii valollaan. Ja bonuksena saamme nauttia ruskan hohdosta. Nyt koko perheen voimin nauttimaan syksyisestä luonnosta.

Ulkoilemisiin!

Elias, Kati, Marjo, Pauliina, Rauno ja Taina

 

 

PS. JA MUISTETAAN NE HEIJASTIMET!!!!!

 

Siiliaskartelua

 

Viikolla 39 askartelimme lasten kanssa käpysiilejä. Kylläpä niistä tulikin hauskan näköisiä, vaikka aluksi pään kiinnittäminen käpyyn tuntuikin lapsista hankalalta. Saimme hienon näyttelyn Hiidenpataan :)

Vauhdikas syksy on alkanut!

Syksy Hiidenpadassa on lähtenyt taas vauhdilla käyntiin ja kaikenlaista ollaan jo ehditty! Paljon ollaan ulkoiltu kun kelit olivat ensimmäiset viikot niin kesäiset. Sisälle kun siirryttiin, askartelussa on ollut muun muassa kankaanpainantaa pöytäliinojen merkeissä, ja puutöitä rakettien rakentamisen parissa. Lapset ovat olleet luovia ja innokkaita askartelijoita, joten on ollut ilo touhuta heidän kanssaan.

Nyt se alkoi Kirje kotiin 1 / 13-14 Sadonkorjuu tunnelmissa 1.9.2013

 Taas täyttyi koulun piha iloisista koululaisista. Olemme kaikki varmaan odottaneet tätä uuden alkua :)
Aamu-ja iltapäivätoimintakin aloitti hyvillä mielin mahtavan kesän jälkeen.
Ensimmäinen viikko sujui tutustumisen merkeissä. Lapset saivat "aarrekarttaa" apuna käyttäen etsiä "palapelin", jonka koottuaan oppivat tuntemaan palapelissä olevat iltsun ohjaajat. Etsintäpartio koostui sekä 1. luokan että 2. luokan oppilaista. Näin taattiin, että jokaisessa ryhmässä oli kirjoitustaitoinen ja ohjaajat tunteva lapsi. Etunimet menivätkin kaikilta aivan oikein, mutta sukunimitietämys ratkaisi sitten voittajat. Kolme ryhmää sai kaikki oikein: Aino Hellsten ja Julia Sihvo, Kerttu Perttuli ja  Sonja Leino sekä Onni Vähä-Piikkiö ja Markus Tolonen.
Palkinnoksi nämä tietoviisaat saivat kierrätyspaperista tehdyt lyijykynät. Voivat sitten osallistua myöhemminkin tietokilpailuihin :)
Ensimmäinen viikko sujui muutenkin paikkoihin ja ihmisiin tutustuessa ja toki myös muutama seuraavakin viikko.
Viikolla 34 teemana oli kesämuistot. Melko samaa rataa lasten kesämuistot kulkivat: huvipuistoretkiä, uimista ja olipa joku harmissaan kun oli niin kylmä ja sateinen kesä ettei voinut tehdä mitään. Kysyisin missä hän lienee kesänsä viettänyt, mutta ihan täällä Ruskolla kuulemma. Totesin siihen, että Rusko on kyllä niin iso kunta että säätila varmasti voikin olla erilainen eri osissa. Onneksi meistä suurin osa vietti kesän siellä aurinkoisella puolella.
Kesämuistoista juttelun ohella olemme koko elokuun täyttäneet Hiidenpadan omaa ystävänkirjaa. pikkuhiljaa kirjamme sivut alkavat täyttyä, kun loputkin iltsulaisista aloittavat ja saamme heidänkin sivunsa kuntoon. Sitten valmistamme hienot kannet ja eikun lukemaan toisten lempparijuttuja.
Jos ei vielä ole kuvaa tuonut tai muulla tavoin tänne toimittanut, niin vielä ehtii. Lapsille on tärkeää, kun kaikilla on kuva omalla sivulla ja uudet kaverit tunnistavat oikean sivun, jos lukutaito ei vielä riitä.

Viikon 35 vietimme marjojen parissa. Torstaina askarreltiin marjoja, maisteltiin ja valittiin Hiidenpadan virallinen marja. Kahden äänen erolla vadelmasta valittiin Hiidenpadan marja. Toiseksi tuli mansikka. Pronssisijan jakoi tyrni ja mustikka.

 

Huhtikuusta alkaen porukassamme ollut Elina Venemies on nyt saanut tämän osan opiskeluaan suoritettua ja hän ei enää ole vahvuudessamme. Elinan näytössä askarreltiin komeat kärpässienet. ne kulkeutuvat kotiin kunhan lapset saavat ne viimeisteltyä.

Nyt näillä näkymin lisävoimana on tiistaisin ja torstaisin oppisopimusopiskelija Rauno Marttila. Mukavaa saada miesääntäkin tänne joukkoon.

 

Nyt vaan odotellaan syksyn tiukempaa otetta ja nautitaan näistä syyskesän tuoksuista ja väreistä!

Kati, Marjo, Pauliina ja Taina 

Kirje kotiin 10 Kesän korvalla 3.6.2013

 Hellurei!

 

 

Hui kauhistus. Niin se aika rientää. Wapusta on enää loikan loikka ja kesä on täällä J Aika riensi kuin siivillä kohti kesää ja sitä edesauttoi kovin rikkonaiset toukokuun alun työviikot.

Viikolla 19 ihmettelimme maanosaamme eli Eurooppaa. Eurooppa-päivä osui tällä kertaa helatorstain kanssa päällekkäin. Mutta onneksi siitä saikin toipua ylimääräisen perjantaivapaan.
Keskiviikkona 8.5. oli Hiidenvainion koulun retkipäivä ja myös Merttelän leirikoululaiset palasivat ihmisten ilmoille. Uupuneet matkaajat saivat ottaa lungisti ja tarjolla oli lepoa sekä vapaata leikkiä.
Viikon 20 teema olikin Tainalle mieleinen – euroviisut. Keskustelimnme euroviisuista ja kuuntelimmekin hieman. Perjantaina, koska lapsia oli vain kourallinen paikalla viimeisen uintikerran vuoksi, pidettiin Hiidenpadassa ihan oikeat euroviisut. Kuuntelimme Malmön euroviisujen finaaliin päässeet laulut. Ylivoimaisella äänten enemmistöllä voittajaksi selvisi – yllätys, yllätys – Suomi. Krista Siegfriedsin mukaansa tempaava Marry me sai kaksi kertaa enemmän ääniä kuin toiseksi tullut Irlanti. Niin sitä sitten mentiin DING,DONG kävelyä iloisesti koko loppu päivän.
Keskiviikkona 15.5. oli Pauliinan ryhmän ylimääräinen ryhmäwautsituokio. Heillä oli ohjelmassa herkutellen leffankatselua.
Askartelussa Marjo valmisti lasten kanssa aaltokartongista kukkakoreja.

Kauniit perhoset leijailivat Hiidenpadassa viikolla 21, kun Taina ja lapset askartelivat perhosnauhoja. Voi miten kauniisti ne somistivat Hiidenpataa. Siivooja-Kirstikin oli aivan ihastuksesta sekaisin.
Kati piti osittaisen ryhmänsä kanssa tuokion, jossa katsottiin elokuvaa ja naposteltiin maistuvaisia eväitä.

Palkintona kevätlukukauden uurastuksesta oli perjantaina 24.5. vuorossa Wetskujen ryhmäwautsituokio. Sofie Lindroosia saamme kiittää, että hän toi elokuvan katsottavaksemme. Liina Flinkmankin lupautui elokuvan tuomaan, mutta Liinan elokuva oli kehittyneempää mallia, joka ei täällä näissä antiikkisissa koneissa toimi. Kiitos Liinalle kuitenkin tarjouksesta. Siispä iloinen porukkamme kokoontui hyvillä mielin yhdessä katselemaan elokuvaa ja popsimaan maukkaita eväitä.

Tämän lukuvuoden viimeisellä viikolla järjesteltiin paikkoja ja valittiin seuraavaksi lukuvuodeksi taas iltsulle logo. Kiivas äänestys pidettiin tiistaina 28.5. ja voittajaksi selviytyi Anni Myllymäen herkullinen Hiidenpata omena. Palkinnoksi voitokkaasta teoksestaan Anni sai tarrakuvaelman.

Perinteinen iltsupiknik oli viimeisenä iltsupäivänä eli perjantaina 31.5. Lapset saivat tuoda omia pihaleikkeihin soveltuvia lelujaan, retkievästä ja hyvän mielen. Tällä kertaa aurinko helli ja saimme riemurinnoin nauttia kesäsäästä ja toistemme seurasta.
Todistusten jaon yhteydessä jaettiin jälleen Katin toimesta Hiidenpadan diplomit. Tänä vuonna diplomit sai Otso Seppälä, Tomi Sipilä, Suvi Salokannel sekä Liina Flinkman. Näin kun Hiidenvainiolla oli käyttäytyminen punaisena lankana koko lukukauden, jaamme nyt ensimmäistä kertaa kunniakirjan iloiselle tervehtijälle. Tämän kunniakirjan sai Anni Hyttinen.

Kaiholla jäämme muistelemaan meidät nyt jättäviä kakkosluokkalaisia. Heidän ja teidän huoltajien kanssa on ollut ilo työskennellä.
Kaikille niin ykkösille kuin kakkosillekin kotiväkineen toivomme rentouttavaa ja lämpöistä kesää.

Tästä lukuvuodesta ja yhteistyöstä kiittäen!

Kati, Marjo, Pauliina, Sami, Elina ja Taina

Kirje kotiin 9 Serpentiinisateessa 1.5.2013

 Auringon paiste helli meitä huhtikuun puolellakin. Ulkoleikeistä nauttivien lasten kasvoilta huomasi suloiset pisamat ja päivettyneet posket.

Huhtikuun ensimmäisen viikon teemana oli ensiapu, ihan vaan siitä syystä, että saimme perjantaille oikein asiantuntijan, Virpi Hurulan,  kertomaan meille tärkeää tietoa mitä tehdä tapaturman sattuessa. Pidimme perjantaina eräänlaisen pajapäivän asian tiimoilta. Ohjelmassa oli 6 pajaa, joissa kaikissa tavalla tai toisella käsiteltiin ensiapuun liittyviä asioita. KuMussa oli Virpin vetämä toimintapiste, jossa opeteltiin sitomaan isoja haavoja ja pohdittiin niiden hoitoa. Lepparissa Taina opasti elvytyksen saloihin ja Miniannen kanssa sai harjoitella puhalluselytystä. Lapsille korostettiin, ettei elvytystä saa koskaan eikä missään tilanteessa harjoitella elävän ihmisen kanssa eikä elvytys ole leikin asia. Hiidenpadassa Kati ohjeisti miten toimitaan, kun soittaa hätänumeroon ja milloin pitää soittaa. Muistutettiin myös, että turhaan ei hätänumeroon saa soittaa, sillä se voi koitua erittäin kalliiksi. Luokassa 181 Marjo tutustutti lapset ihmisen sisuskuntaan oikein elimistönuken avulla. Neukkarissa Pauliina opasti lapsia pienten haavojen hoidossa ja laastaroinnissa. Ja vielä viimeisenä pisteenä oli akvaariossa Samin johdolla internetistä Liisa ja Lasse Laastarin tietopaketti lapsille. Jokaisessa toimintapisteessä viivähdettiin n. 20 min. Merkiksi osallistumisesta jokaisesta pisteestä sai leiman ensiapupassiinsa.

Keskiviikkona 3.4. oli Karvatassujen ryhmäwautsin aika. He tekivät majoja, katsoivat elokuvaa ja varmaan herkuttelivatkin.

Viikolla 15 mentiin joukolla purkamaan kirjastosta soitin näyttely. Loppuviikko olikin sitten lasten lempipuuhaa tulvillaan. Lapset saivat ehdottaa lempipuuhiaan ja 14 eniten ääniä saanutta toimintaa toteutettiin. Nämä toteutuneet toiminnat olivat  vesivärimaalaus, ulkoleikit, nörtti, leikki, jalkkis tekonurmella, majan rakennus, kaupunkisota, vapaa nörtti, lautapelit, sähly, leivonta, salissa köydet ja renkaat, purkkis. Leivonnassa Pauliina leipoi lasten kanssa kauralastuja. Jokainen paikalla ollut iltsulainen sai yhden ja leipomisporukassa olleet saivat kaksi.  Vapaata nörttiä oli kaksi kertaa sillä Katin sairaustuessa savityöt jäivät väliin. Vapaassa nörtissä heräsi lasten kanssa puhetta pelien sisällöstä ja ikärajoista. Yllättävän paljon lapset kertoivat ettei heidän netissä oloaan valvota ja saavat vanhempiensa luvalla pelata pelejä, jotka ovat tarkoitetut paljon vanhemmille. Suhtauduin lasten puheisiin varauksella, mutta pienenä muistutuksena koteihin terveiset, että ikärajoista kannattaa pitää huoli ja tarkasti seurata mitä lapsi internetissä touhuaa.
Mukava viikko huipentui perjantaina lelupäivään. Loppu kevään on Bakuganit ja Beybladet kiellettyjä ja mikä ihana ilmiö siitä seurasikaan. Lapsilla oli todella mukavia leluja mukana eikä yhtään riitaa tarvinnut selvittää.

Viikolla 16 teemana oli Ruskon seurakunta. Niinpä tarkoitus oli suunnata perjantaina retkelle kirkonmäelle. Valitettavasti retkemme peruuntui huonon sään vuoksi. Siinä mielessäkin kurjaa, sillä olimme retkemme vuoksi muuttaneet yhden luokan lukujärjestystäkin, jotta olisimme päässeet ajoissa matkaan. Enemmistö oli sitä mieltä, että vähemmän harmia saadaan, kun emme lähde sadetta uhmaamaan. Välipalankin olimme pyytäneet keittiön-Riitan muuttamaan retkelle sopivammaksi. No välipalan söimme silti ryhmittäin, jotta saimme edes hieman erilaisuutta päivään. Wetskut tekivät "laavut", joissa sitten välipalaa mutusteltiin taustalla soivan linnunlaulu cd-levyn säestyksellä. Oltiin vähän niin kuin luonnonhelmassa, vaikka sisällä tunkkaisessa luokassa oltiinkin. Pikku jutuilla voidaan saada hieman retkitunnelmaa ilman retkeäkin.

Askartelussa Marjo taiteili  lasten kanssa vesiväreillä.
Maanantaina vietettiin Lentosten ryhmäwautsituokiota elokuvan merkeissä. Hellstenin Aino toi elokuvan "Pieni urhea leivänpaahdin". Keskiviikkona oli vuorossa Pauliinan ryhmän eli Hiidenpadan karhujen ryhmäwautsituokio. Heillä oli ohjelmassa majan rakennusta ja herkuttelua.

Pojat ovat nyt niin innoissaan jalkapallosta, että Sami junior pelasi poikien kanssa tekonurmella jalkkista pientä sadettakin uhmaten. Ihanaa, kun liikunta saa lapset innostumaan.

Wapun lähestyessä harjoittelimme esityksiä wappujuhlaamme varten.
Tiistaina 23.4. oli jälleen Hiidenpadan perinteisen Pyhän Yrjön elokuvafestivaalin aika. Tällä kertaa katsoimme Sammyn suuri seikkailu-elokuvan. Finnkinolta saimme elokuvatietovisan palkinnoksi kolme elokuvajulistetta. Nämä julisteet tikkareilla varusettuina sai tietovisasta eniten pisteitä kahmineet Aino Hellsten 10 pistettä, Emilia Sihvo 9 pistettä ja Emma Boström 8 pistettä. Suurin osa vastanneista sai 7 pistettä. Eli melko tarkkaan tuli elokuva katsottua.
Viikolla 17 aloitti joukossamme työkokeilun Elina Venemies.

Wappuviikolla teemana oli suomalainen työ. Lasten kanssa pohdittiin, miksi on hyvä kannattaa suomalaista työtä. Tutustuimme myös merkkeihin, jotka sympoloivat suomalaista työtä.  Wetskut kuuntelivat varsin mainion Katri-Helenan laulun vuodelta papu: ”Avainasemassa”. Taitaa olla Wetskujen kesähitti J

Wappuaattona koulussa oli sen verran tohinaa, että päätimme pitää iltsun puolella matalaa profiilia. Ohjelmassa oli uusia, lasten keksimien sketsihahmojen, esityksiä. Vallan hauskoja. Putous-formaatti vaviskoon, täällä Hiidenvainiolla on kova kilpailija. Esiintyjinä oli Niklas, Kaapo, Jenna T., Viivi, Julius ja Anttoni. Kaiken hauskan kruunasi Ilmari Nurmisen RAP-esitys. Esitysten jälkeen jatkettiin ihan vain tavallisilla leikeillä.

Nyt onkin aika tehdä kevättöitä pihalla koko perheen voimin ja iloita kasvun ihmeestä.
Aurinkoisia talkoopäiviä kaikille!

 

Kati, Marjo, Pauliina, Elina, Sami ja Taina