perjantai 1. marraskuuta 2013

Syksy puolessa välissä

Kirje kotiin 3 / 2013-2014                                                             Myrskylyhdyn loisteessa 31.10.2013

Tjänare!
Niin se lokakuu saapui,että lompsis vaan. Kyllä aika rientää.
Varsinkin kun on paljon kivaa tekemistä :)
Lokakuun ensimmäinen viikko olikin HYVIN työn täyteinen, hyvässä mielessä.
Teemana oli lemmikit ja pidimme oikein teemaviikon eli ei ollut lainkaan normi toimintoja vaan tutkimme ja askartelimme lemmikkiaiheisia juttuja. Lähemmin tutustuimme koiraan, akvaariokalaan, kaniin ja häkkilintuihin. Hastetta toi internetistä tiedon hankinta, kun kaikki eivät vielä osaa lukea ja kirjoittaa, mutta aika tasapuolisesti saimme homman sujumaan.
Lisäksi perjantaina 4.10. oli kansallinen korvapuustipäivä. Siispä me Hiidenpatalaiset leivoimme kukin oman korvapuustimme vanhan perinteen mukaisesti. Se on tässä vuosien varrella tullut selväksi, että leipominen on lasten juttu. Kaikki ovat siitä aina niin innoissaan.
Ja ah, mikä tuoksu Hiidenvainion täytti kun pullamme kypsyivät tuolla keittiön uunissa.
Viikolla 41 oli teemana runo Aleksis Kiven innoittamana. Me kirjoitimme pipo-aiheiset runot ryhmittäin samalla kun jokainen ryhmä askarteli pipopään muistuttamaan, että nyt on jo syytä pukeutua lämpimästi. Lippis- ja T-paita-kelit ovat nyt auttamattomasti ohitse muutamaksi kuukaudeksi.
Tässä Katti Kutvosten pipo-runo:

Kutvosen pipo
Pipo on lämmin
ja onhan se pehmeäkin.
Sitä talvella käytän.
Ei tarvitse palella.
Turhaan sitä kesällä käyttää,
vaikka se tosi hyvältä näyttää.
Korvat lämpimäksi pipo pistää,
mieltä kummasti virkistää.
Tieto ja taito pääkopassa
on lämpimässä suojassa.
Ei tarvitse vanhempana katua,
kun pipon kanssa saa varttua.
 
Perjantaina 11.10. oli lelupäivä. Nyt aloitimme kampanjan, jolla yritämme saada kitkettyä pois kaikenlaisen riehumisen, kiusaamisen ja ruman käytöksen, joka EI kuulu pienen lapsen elämään. Seesteinen kouluvuoden alku on saanut syksyn edetessä ikäviä piirteitä, joten kaikki keinot otetaan nyt käyttöön. Ne lapset, joiden huoltajat eivät saa infoa lelupäivämäärästä, eivät saa osallistua lelupäivään, vaan harjoittelevat käytöstapoja aikuisen seurassa. Toivotaan, että tästä on apua.
Nyt saivat kaikki osallistua. Toivottavasti tämä jatkuu näin.
Syyslomaviikolla vietettiin lempipuuhaviikkoa.Maanantaina oli normitoiminnat ja äänestimme tiistain ja keskiviikon toiminnoista. Äänestyksen tuloksena tiistain ohjelmistoon kuului kaupunkisota, oravan askartelu, Pikku Kakkosen nettisivuilla pelailu, bingo sekä barbie- ja autoleikit.











Keskiviikkona  pelattiin Papunetissä, askarreltiin pyrstötähti, leikittiin ja pidettiin levyraati. Purkkis jäi väliin, koska olikin liikuntakerho. Purkkis toteutetaan syysloman jälkeen.
Hyvällä fiiliksellä lähdettiin syyslomalle.




Viikolla 43 iloittiin jälleen nalleista. Tämän ihanan pehmoisen lohtuystävän oikein kansainvälistä merkkipäivää vietetään 27.10. Jo 111 vuotta olemme saaneet nauttia tästä mahtavasta keksinnöstä.





Kävimme myös purkamassa kirjaston ikkunasta näyttelyn. Toivottavasti kaikki ehtivät käydä ihailemassa lastensa töitä.  Pauliina askarteli lasten kanssa muistipelin.

Viikolla 44 oli opiskelijamme Raunon näyttökokeet. Rauno suoritti näytössään liikunnan  sekä askartelun ohjaamisen. Askartelussa valmistui hienot avainnaulakot.





Normaalin päiväjärjestyksen mukaisessa toiminnassa askartelussa Taina aloitti tekemään  lasten kanssa peikkoja. Koska tähän oli vain yksi päivä aikaa, niin peikot viimeistellään vasta marraskuun puolella :(
 

Lapsille kerrottiin pyhäin päivästä ja muistutettiin amerikan serkun eli Halloweenin olevan aivan eri juttu.  Halloweenia vietetään pyhäin päivän aattona eli vanhan kalenterin mukaan 31.10. (nykyään lokakuun viimeisenä viikonloppuna ) kun taas pyhäin päivää vietettiin 1.11. (nykyään 30.10-6.11. osuvana lauantaina) Meidän pyhäin päivämme on rauhallinen läheisiä poisnukkuneita kunnioittava pyhä päivä, kun taas Halloween on riehakas ei niinkään kristillisiä arvoja ja vainajia kunnioittava juhla. Muinainen suomalainen vastine Halloweenille on kekrijuhla. Tosin meidän suomalaisten versiossa ei aaveilla eikä muilla pelottavilla mässäilty vaan juhlittiin sadonkorjuuta yms. Oli lähinnä piikojen ja renkien juhla.
 
Viettäkäämme siis kukin tavallamme pyhäin päivää, mutta pääasiahan kuitenkin, että vietetään sitä yhdessä perheen kanssa. Näinä hämärinä iltoina ne yhteiset rauhalliset hetket ovat parhaita voiman antajia pimeän ajan läpi luovimiseen.
 
Sytytetään kynttilä ja rauhoitutaan!
 
 
Elias, Kati, Marjo, Pauliina, Rauno ja Taina
 


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos mielenkiinnosta!